On se vaihe raskaudesta, kun pitäisi alkaa se toinen kolmannes, jolloin elämä hymyilee..
no näkyykö, eipä näy.. vittu!
No josko sitä alkajaisiksi, kertoisi oman elämän alkuja, elikkä synnyin "muka" pelastukseksi, paskaan avioliittoon. Eivät oppineet, en pelastanut vaan tekivät saman virheen kahdesti, niin syntyi siskonikin.
Olin menevä vintiö, ehkäpä jopa hieman häirikkö, mutta loppujen lopuksi hyvä sydämminen.
Tarhaan päästessä, löysin sieltä samanlaisen toverin, ehkäpä vielä hieman pahemman, riiviön, kuin itse olin. jne jne..
No mitäpä vanhoja muistelemaan...
palataan asiaan...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti